Kategoriat
Yleinen

GEP BLOGI, 1/2020

RISKIIN VOI VARAUTUA HAKA-JÄRJESTELMÄLLÄ

Tulevaisuuden kasvukeskuksissa on suuri tarve kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille. Vuokra-asunto rakentamisen tavoitteena on tukea pieni- ja keskituloisia kansalaisia ja kotitalouksia kasvukeskusasumisessa, lähellä työpaikkoja ja palveluita.

Yksityiset vuokranantajat ovat merkittävä tekijä vuokramarkkinoilla. Suomen vuokranantajat ry ovat kyselyillä (2019) kartoittaneet, että kaksi kolmasosaa vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista on yksityisessä omistuksessa. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rinnalla vuokralaisista kilpailevat ARA-vuokra-asunnot, joilla tarkoitetaan sekä arava- että korkotukilainoitettuja vuokra-asuntoja. ARA-asuntojen vuokraamisesta vastaa kunnallinen organisaatio.

Vuokra-asuminen valitaan yleensä johtuen asumismuodon vaivattomuudesta. Maksamalla kuukausivuokran asunnon omistamiseen, ylläpitoon ja huoltoon liittyvät asiat ja riskit ovat siirretty vuokra-asunnon omistajalle. Vuokralaisen muuttaessa hänellä ei ole asunnon arvoon ja ylläpitokustannuksiin liittyviä kustannuksia ja riskejä. Vuokralaisella ei myöskään ole kustannuksia ja riskejä sidotusta pääomastaan kiinteiseen omaisuuteen, eikä hänellä ole tarvetta ottaa lainaa, lainan kustannuksia ja riskejä, sitouttaakseen pääomaansa kiinteeseen omaisuuteen.

Vuokranantajien kantamat riskit vaativat vuokraamisen riskien käytännön ymmärrystä sekä riskienhallinnan tietotaitoa ja osaamista. Vuokranantajien riski on epävarmuutta vuokralaisesta. Vuokranantajat tasapainottelevat riskinottokykynsä ja riskinkantokykynsä perusteella. Monelta yksityisellä, mutta myös kunnallisella toimijalla, riskinottokyky on korkealla, usein tietämättään. Riskinkantokyvystä taas monella, kunnallisellakaan toimijalla, ei ole ajatusta, saati tehtyjä laskelmia tai epävarmuuden arviointi ja raha-arvostusta.

Monelle vuokranantajalle tuntematon epävarmuustekijä on asunnon todellinen käyttäjä ja käyttötarkoitus. Tässä suhteessa riskillä tarkoitetaan uhkaa, vaaraa ja epävarmuutta, jolla on myös taloudellinen, mahdollisesti myös rikosoikeudellinen seuraamus. Mediassakin esillä ollutta tilannetta kuvaa hyvin tapahtumasarja, jossa vuokralainen maksaa asunnon haltijalle todellista vuokraa pienemmän summan, jonka lisäksi vuokra-asunnon haltija saa kaupungilta ja KELA:lta yhteiskunnallista kompensaatiota vuokra-asunnostaan.

GEP:in HAKA -järjestelmän analyysitulosten mukaan vähintään 1% vuokra-asuntokantaan kohdistuu väärinkäytöksiä koskien asuntojen kokonaan tai osittaista edelleen vuokrausta. Väärinkäytös kohdistuu niin yksityiseen kuin kunnalliseenkin, ARA-korkotukilainoitettuun, vuokra-asuntokantaan. Väärinkäytösten löytymisellä on laajoja taloudellisia vaikutuksia ja se kaventaa luottamusta oikeudenmukaiseen asuntojen käyttöön ja jakoperusteisiin.

Toteutunut epävarmuuden riski merkitsee kunnalliselle toimijalle taloudellisia tappiota ja maineen menetystä imagollisena tappiona. Riskiin voi varautua. GEP:in HAKA-järjestelmällä tuotettu tieto antaa kunnalliselle vuokranantajalle mahdollisuuden puuttua havaittuihin epävarmuustekijöihin ja parantaa sekä riskinotto- että riskinkantokykyään.

HAKA-järjestelmällä on todettu olevan yhteiskunnallista tarvetta ja tilausta. Tutustu ja tilaa GEP:n kaupallisen raportit kuukausittain niin tunnistat epävarmuustekijöitäsi paremmin. Olemme käytettävissänne – otathan sinäkin yhteyttä meihin!

Toimiva palvelukonsepti

Ari Luoma

Ari Luoma ja GEP-Tiimi

Yksi vastaus aiheeseen “GEP BLOGI, 1/2020”

Vastaa